Minä inhoan näitä yllätyksiä, kun on juuri keittänyt itselleen herkullista kahvia kunnollisen kokoisen annoksen ja sitten maito tulee purkista ulos vellinä. Hitto! Eikä ihminen ikinä opi niistä virheistään katsomaan, että koskas se maitopurkki taas meneekään vanhaksi, vaan se pitää todeta sitten, kun on jo liian myöhäistä.

Minä alan saamaan taas päivärytmistä kiinni. Siis arkirytmistä. Se olisi ihan suotavaa swappien kannalta, nimittäin tuo yksi tällä hetkellä kesken oleva swappi, on lojunut tuossa varmaan kolme kuukautta. Ja nyt puhutaan swapista kuorena, eikä yhtenä vihkona. Kahteen siinä pitäisi vielä osallistua, että sen viitsin lähettää. Joskus parhaina aikoina voin saada tuollaisen kasallisen swappia lähettämiskelpoiseksi kuukaudessa! Hmph. Mutta turhia sitä kai on sättiä, ei niistä sen paremmin valmista tule kuitenkaan.