Olo on harvinaisen levoton. Sellainen olo, joka tulee, kun tietää, että pitäisi tehdä jotain, mutta ei kuitenkaan tiedä, että mitä. Eikä oikeastaan edes jaksaisi tehdä mitään. Oon saanut kommenttia netissä, mutta en jaksa keskittyä vastaamiseen. Haluaisin kommentoida monia asioita, mutta en jaksa keskittyä siihenkään. Kaiken päälle painaa se sosiaalinen pakko, joka nakertaa aivojen kammioissa huutelemassa, että "sinun on pakko pölöttää siellä ja täällä, että hoitaisit humaanit velvollisuutesi". Hullua, tiedän.

Jotenkin silti tuntuu, että suljen kaikki ulos elämästäni, jos en ole suuna päänä joka päivä. Haluaisin olla sosiaalisempi kavereideni kanssa, mutta samaan aikaan vain olla kotona ja nyhjöttää. Pidän kodin rauhasta, enkä halveksi laisinkaan nyhjöttämistä. Mistä siis nämä tunteet!

Osa on ehkä fyysistä väsymystä. Oulan työpäivinä ei tule nukuttua tarpeeksi. Vaikka yrittäisi nukkua pitkään jokin aina herättää, viimeistään se tunne, ettei saisi maata koko päivää tai ajatus siitä, että jos makaat koko päivän, et kerkeä tekemään mitään ennen kuin täytyy taas mennä. Rasittavaa.